Kaupan urheilujuomat ovat hyviä ja helppoja, mutta usein kalliita, liian makeita tai täynnä lisäaineita. Hyvä uutinen on se, että voit tehdä itse kotona juoman, joka toimii treenissä jopa paremmin – ja tiedät tasan mitä se sisältää.

Nesteytys ei välttämättä ole se ensimmäinen asia, josta kamppailija puhuu treenikaverinsa kanssa. Useimmiten keskustelu pyörii tekniikan ja sparrin ympärillä. Mutta nesteytys vaikuttaa suoraan siihen, kulkeeko treeni vai hyytyykö kone jo alkuverryttelyssä. Tässä artikkelissa käydään läpi käytännönläheisesti, miten treenien nestehuolta kannattaa hoitaa.

Moni nuori kamppailulajeista kiinnostunut kysyy samaa kysymystä aina vuodesta toiseen: “Mikä laji on kovin?” Ja kun puhe kääntyy judoon, niin mielikuvat menevät usein urheilukilpailujen tatameille ja kohteliaisiin kumarruksiin. Mutta miten tämä olympialaji toimii, jos homma siirtyy pehmeältä tatamilta kovalle betonille? Onko judo vain urheilua, vai löytyykö siitä myös rankkaa katu-uskottavuutta? Tutkitaan tätä aihetta ilman turhaa hymistelyä.

Kun Takayuki Kubota 1960-luvun lopulla kehitti pienen, avaimenperäksi naamioidun itsepuolustusvälineen, niin hän tuskin osasi ennakoida, millaiseksi kulttivälineeksi se ajan myötä kasvaisi. Kubotan, joka sai nimensä luojansa mukaan, on edelleen yksi kamppailulajien ja siviili-itsepuolustuksen puhutuimmista 'taskutyökaluista'. Sen yksinkertainen muoto kätkee alleen pitkän historian, teknisen monipuolisuuden sekä joukon juridisia ja eettisiä kysymyksiä.

Krav Maga on monelle nuorelle se kova juttu: käytännöllinen, suoraviivainen, tehokas. Ei kikkoja. Ei katan viilausta. Ei kumarruksia. Vain selviytyminen. Mutta kun skrollaa somen videoita, niin koulutuksessa korostuu usein *iske ensimmäisenä!" Polvi naamaan, kyynärpäät heiluvat. Neutraloi uhka. Kun asiaa katsotaan perinteisestä kamppailulajinäkökulmasta, jossa itsepuolustus korostuu, niin Krav Maga näyttäytyy aivan jonain muuna. Se näyttäytyy itsepuolustuksen sijaan lähitais

Täyskontaktilajeissa on dokumentoitu vähintäänkin satoja kuolemantapauksia historian kuluessa. Näissä tilastoissa nousevat esiin erityisesti nyrkkeily, mutta myös potku- ja thaiboksissa sekä vapaaottelussa (MMA) kuolemantapauksia tapahtuu. Sääntely ja lääketieteelliset käytännöt ovat vähentäneet kuolemantapauksia erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta nekään eivät poista toistuvien päähän kohdistuvien iskujen aiheuttamaa pitkäaikaisriskiä (mm. CTE).

Kun puhutaan kamppailulajeista, niin mielikuva on harvoin pehmeä. Yleensä sen ajatellaan tarkoittavan nopeita lyöntejä, näyttäviä potkuja, iskusarjoja ja dominanssia matsin kuluessa. Tämä kuva on osa laajaa populaarikulttuurin ja kilpailu-urheilun kenttää, mutta se ei kata koko kamppailulajien tarinaa. On olemassa laaja kirjo kamppailulajeja ja perinteitä, joissa vastustajan vahingoittaminen ei ole keskiössä. Näissä painottuvat torjunnat, väistöt ja kontaktin hallinta.

Kun japanilainen karatemestari Keinosuke Enoeda astui ensimmäistä kertaa juna-asemalle Birminghamissa keväällä 1965, kukaan ei vielä osannut arvata, että tästä hiljaisesta, jyhkeärakenteisesta miehestä tulisi yksi koko Euroopan merkittävimmistä kamppailulajivaikuttajista. Enoeda ei ainoastaan opettanut karatea – hän muutti käsityksen siitä, mitä kurinalainen harjoittelu, tekninen puhtaus ja mielen lujuus voivat parhaimmillaan olla.

Vapaaottelu, tuttavallisemmin MMA (mixed martial arts), on kulkenut pitkän tien marginaalisesta kamppailusta globaaliksi viihteeksi ja valtavirtaurheiluksi. Lajin nousu ei ole ollut suoraviivainen, vaan siihen on mahtunut kiistoja, teknologista kehitystä ja ennen kaikkea karismaattisia urheilijoita, joiden kautta vapaaottelu on löytänyt tiensä raa'asta realismista miljoonien ihmisten urheiluarkeen.

Tässä artikkelissa luodaan katsaus kamppailulajien saapumisesta Suomeen 1800-luvulta nykypäivään. Kamppailulajien historia Suomessa on monikerroksinen tarina, joka ulottuu vanhasta sotilaskulttuurista ja painiperinteestä japanilaisen budon nousuun, karaten boomista 1970–80-luvuilla aina moderniin MMA-aikakauteen. Tekstin pohjana on yleisesti tunnettua historiallista tietoa suomalaisesta urheilu- ja kulttuurihistoriasta.

Monet budon perinteet korostavat väkivallattomuutta, mutta myös painottavat kykyä puolustaa itseään ja suojella muita. Tämä näyttää paradoksilta: miten sama harjoitus voi tähdätä väkivallattomuuteen ja olla käyttökelpoinen väkivallan vastustamisessa? Tässä artikkelissa puramme tätä pohdintaa auki.

Judossa menestys ei synny ainoastaan tekniikasta ja voimasta, vaan myös mielenhallinnasta. Mindfulness – tietoisen läsnäolon taito – tarjoaa judokalle keinoja rauhoittaa keho ja mieli ennen ottelua. Kun mieli on kirkas, keho reagoi luonnollisemmin.